Vyökokeen suorittaminen

Vyökokeeseen osallistuminen edellyttää kokelaalta minimiajan täyttymistä sekä seuran jäsenmaksun ja vyökoemaksun suorittamista. Keltaisesta vyöstä eteenpäin kokelaalla pitää olla vyökoetilaisuudessa mukana Suomen Seibukan-yhdistyksen karatepassi. Lisäksi pääyhdistyksen vuosittainen jäsenmaksu tulee olla hoidettuna. Passin saatuaan kokelas huolehtii itse siitä, että saa jokaiselta käymältään leiriltä opettajan vahvistuksen leirille osallistumisesta.

Huolehdi omatoimisesti siitä, että olet vyökoetilanteessa levänneenä ja energiavarastot riittävän täysinä. Myös nestetasapainosta huolehtiminen on kokeen kannalta erittäin tärkeä asia. Lämmittelyt ja venyttelyt hoidetaan yleensä itsenäisesti. Alempien vöiden kokeissa nämä saattavat olla ohjattuja tapahtumia.

Aloitus tapahtuu kumarruksilla. Kokeessa kaikki tekniikat suoritetaan täydellä voimalla ja nopeudella. Graduoijan ilmoittaessa tekniikan tulee siihen vastata ”hai!” osoittaakseen, että on ymmärtänyt. Asian ollessa epäselvä nostetaan käsi ylös ja kysytään. Tekniikoiden nimien opettelu ja osaaminen on osa harjoittelua, ja tavoitteena on, että karateka osaa ne kuin ”apteekin hyllyltä”. Nimien hallitsemattomuus voi olla merkki liian vähäisestä harjoittelusta, joten ei kannata vaarantaa vyökokeen menestystä tällaisella asialla. Vyökoe testaa myös kokelaan kuntoa. Hänen tulee jaksaa tehdä vyöarvonsa tekniikat terävästi läpi. Varsinaista aerobista- tai lihaskuntotestiä vyökokeessa ei ole. Vyökokeen pitäjä korjaa tekniikoita ja antaa palautetta tekniikoista vyökokeen kuluessa tai sen jälkeen.

Testiin ei saa tulla sairaana. Vyökokeet ovat erittäin raskaita ja niiden suorittaminen sairaana saattaa olla terveydelle vaarallista, joten jos sinulla on jokin väliaikainen vamma tai sairaus, on parempi hoitaa itsensä ensin terveeksi ja tulla kokeeseen vasta sitten. Jos kuitenkin katsot voivasi suorittaa kokeen hieman kipeänä, on muistettava, että siitä ei saa ”säälipisteitä” vaan koe arvioidaan kuten olisit terve.

Vyökokeen suorittamisjärjestys

  1. Kirjallinen koe (Kirjallisen kokeen tilalla voi olla suullinen koe, joka suoritetaan kokeessa viimeisenä)
  2. Kihon renshu
  3. Zenshin kotai
  4. Ippon kumite
  5. Jiyu ippon kumite
  6. Jiyu kumite
  7. Kata
  8. Kata bunkai

Minimiajat vöiden suorittamiseksi

Vyöarvo Minimiharjoitteluaika (edellisestä) Harjoituskerrat (yms) Vyö
9. kyu 2 kuukautta 15 harjoituskertaa 9.kyu
8. kyu 3 kuukautta 20 harjoituskertaa 8.kyu
7. kyu 3 kuukautta 20 harjoituskertaa 7.kyu
6. kyu 3 kuukautta 20 harjoituskertaa 6.kyu
5. kyu 4 kuukautta 25 harjoituskertaa 5.kyu
4. kyu 4 kuukautta 25 harjoituskertaa 4.kyu
3. kyu 4 kuukautta 25 harjoituskertaa, väh. 12v 3.kyu
2. kyu 4 kuukautta 25 harjoituskertaa, väh. 13v 2.kyu
1. kyu 4 kuukautta 25 harjoituskertaa, väh. 15v 1.kyu
1. dan yksi vuosi väh. 16v ja ns. vyökoeprojekti 1.dan
2. dan 2 vuotta väh. 18v 1.dan
3. dan 3 vuotta väh. 25v 1.dan
4. dan 4 vuotta väh. 27v. 1.dan
5. dan 5 vuotta väh. 32v 1.dan
   …

Juniorivyöjärjestelmä

Juniorivyöjärjestelmässä ei käytetä erilaista vyöjärjestelmää.
Passiin merkitään J kirjain vyöarvon perään, josta selviää, että vyö on juniorivyö.
Junirovyö on voimassa kunnes harrastaja täyttää 12 vuotta.
Täytettyään 12 vuotta harrastaja tekee näyttökokeen, jolloin hänelle voidaan vahvistaa normaali vyöarvo.

..kuvia..