Uke no go gensoku (受けの五原理) – viisi hyökkäyksen vastaanottamisen periaatetta

Karaten erilaisista torjunnoista ja torjuntatavoista on käyty paljon keskustelua. Perinteisessä karatessa kaikki katat alkavat puolustavilla liikkeillä, joita yleistäen sanotaan torjunnoiksi (eng. block). Karaten puolustavista liikkeistä käytetty japanin kielen sana ”uke” tarkoittaa vastaanottamista, joka kuvaa paremmin ja laajemmin puolustusliikkeiden käyttöä. Hyökkäyksen vastaanottamisen kääntäminen suoraan blokkaamiseksi on aiheuttanut useita väärinkäsityksiä. Usein karaten torjuntatapana on nähty vain vahvat rakka-tyyppiset torjunnat, vaikka japanilaisille myös väistö voi olla ”uke”. Tämän artikkelin tarkoitus on avata karaten eri tapoja ottaa vastustajan hyökkäys vastaan Shito Ryu –karaten perustajan Mabuni Kenwan kirjoittaman uke no go gensoku –jaottelun kautta.

1. Rakka (落花) – putoava kukka

Rakka–tyyppinen torjunta on kova ja voimakas torjunta, jonka tarkoitus on aiheuttaa vahinkoa hyökkääjälle niin, että koko kamppailutilanne voi olla ohi yhden puolustustekniikan jälkeen. Torjuntatavan nimi on vertauskuva torjunnan voimakkuudesta – puun runkoon tuleva kova isku voi pudottaa puusta kukinnot. Seibukan-karatessa rakka-torjunnoille on tyypillistä se, että puolustaja tekee tekniikan paikaltaan tai liikkuen hyökkääjää kohti. Tällaisessa torjunnassa on tärkeää hyvä ajoitus, nopeus ja onnistunut voimantuotto. Lisäksi vartalon tulee olla sellaisessa kunnossa, että keho pystyy ottamaan vastaan impaktin. Tätä harjoitellaan erilaisissa vartalon kovettamisharjoituksissa. Usein karaten kamppailufilosofiaan kuuluu tilanteen lopettaminen nopeasti. Siitä rakka-tyyppiset torjunnat ovat hyviä esimerkkejä. Torjunnan avulla voidaan tehdä myös niin sanottu sisäänmeno, jolloin torjunnan yhteydessä vastustajaa horjutetaan tai edetään muuten voimakkaasti lähietäisyydelle, josta tilanne pystytään ottamaan kontrolliin. Molemmissa on olennaista liikkua asemaan, jossa itselle saadaan selkeä etu vastustajaan nähden. Seibukan-karatessa esimerkiksi chudan uchi otoshi ja chudan ude uke tehdään usein rakka-tyyppisesti.

2. Ryusui (流水) – virtaava vesi

Ryusui-tyyppinen torjunta on tyyliltään sujuva, pehmeä ja virtaava. Siinä käytetään hyväksi vastustajan voimaa ja liikettä oman liikkumisen ja torjunnan avulla. Tällaisella torjunnalla voidaan esimerkiksi hakea asemaa vastahyökkäykselle tai ohjata hyökkäyksiä sivuun. Esimerkiksi osaeuke ja ryoteuke ovat tekotavaltaan tyypillisiä ryusui-torjuntoja. Lisäksi erilaisia kiinniottoja (mm. ryotekakeuke) voidaan tehdä mukautumalla vastustajan hyökkäykseen vetämällä häntä hyökkäyksen suuntaan kiinnioton yhteydessä. Ottelutilanteissa vastustaja tekee usein hämäyksiä tai tunnustelevia tekniikoita, joiden torjumiseen ei kannata käyttää suurta voimaa. Esimerkiksi jabia vastaan voidaan käyttää tarvittaessa kevyitä torjuntoja, koska vastustaja voi yrittää tarkoituksella houkuttaa puolustajaa suuriin liikkeisiin. Kevyet pehmeät torjunnat ovat kovia torjuntoja nopeampia, joten ne mahdollistavat myös nopeampien yhdistelmien tekemisen.

3. Kusshin(屈伸) – taivuttaminen (polvista), elastinen liike

Kusshinilla tarkoitetaan jalkojen liikettä polvista niin, että painopiste putoaa alas tai nousee ylös liikkeen aikana. Tätä voidaan käyttää hyväksi erilaisissa iskuissa ja torjunnoissa. Kusshin-liike käännetään joskus myös sinkoamisena sisään ja ulos. Seibukanin ylätorjunnat suoritetaan usein pudottamalla painopistettä alaspäin. Seibukan-karatessa käytetään myös molemmilla päkiöillä samanaikaisesti tehtävää käännöstä, joka on luonteeltaan kusshin-tyyppinen.

4. Ten’i (転位) – muuttaa asemaa, väistäminen koko vartalon liikkeellä

Ten’i tarkoittaa koko vartalon liikkeellä suoritettavaa väistöliikettä, jossa jalat siirtävät koko vartalon eri paikkaan. Joskus samassa yhteydessä on käytetty termiä tenshin (転身), joka tarkoittaa vartalon liikuttamista. Väistö voidaan tehdä mihin tahansa suuntaan. Periaatteena väistössä pyritään liikkumaan parempaan asemaan suhteessa vastustajaan. Karaten väistöissä on tärkeää liikkeen sujuvuus, ajoitus, tasapaino ja siihen liittyvät täsmälliset asennot, jotka mahdollistavat hyvän puolustuksen ja toimivat jatkotekniikat. Seibukan-karatessa ippon kumite -harjoituksesta ja katasta voidaan löytää useita erilaisia väistämisen ja liikkumisen tapoja.

5. Hangeki (反撃) – vastahyökkäys

Hangeki tarkoittaa puolustajan tekemää vastahyökkäystä (ilman torjuntaa). Hangeki-tyyppisessä vastahyökkäyksessä käytetään omaa liikettä ja hyökkäystekniikkaa (isku/potku/lyönti). Vastahyökkäys tulee tehdä ennen vastustajan hyökkäystä tai ainakin sen tulee olla perillä ennen kuin vastustajan hyökkäys saavuttaa puolustajan. Silloin vastustajan hyökkäyksestä häviää tehoa jolloin se ei enää vahingoita puolustajaa. Liikkumisen avulla pystytään myös siirtymään niin, ettei vastustajan hyökkäys osu puolustajaan. Karatessa löytyy paljon tekniikoita, ja erilaisia liikkumisen tapoja, joilla vastahyökkäys voidaan tehdä.

Loppusanat

Karatessa näitä periaatteita sovelletaan usein yhdessä. Esimerkiksi samanaikaisesti voidaan pudottaa painopistettä alaspäin (kusshin), astua sivulle (ten’i) ja tehdä pehmeä torjunta (ryusui). Kusshin ja ten’i yhdistyvät esimerkiksi ippon kumiten nagashiukessa. Harjoittelun kautta näiden periaatteiden soveltamisesta tulee automaattista ja luonnollista. Samoja torjuntoja voidaan käyttää eri tavoin käyttämällä uke go no gensokun periaatteita, esimerkiksi Seibukan-karatelle tyypillisessä ippon kumite -harjoittelussa, jonka yksi idea on pysäyttää vastustajan jatkuva hyökkäys.

Hannu Jääskeläinen, Kim Mitrunen